Uusi EnAct-julkaisu ekoterapeuttisesta itsekasvatuksesta Kasvatus & Aika -journaalin Antroposeeni-teemanumerossa

EnAct-tutkijat Johanna Kallio ja Antti Saari kirjoittivat yhdessä Jani Pulkin ja Tuomas Tervasmäen kanssa Kasvatus ja Aika -journaalin tuoreimmassa Antroposeeni-teemanumerossa tekstin Ekoterapeuttinen itsekasvatus – Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa.

Artikkelissa tarkastellaan Erich Frommin (1900–1980) ajattelua itsekasvatuksen eli ihmisen omaehtoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Tarkastelun pohjalta muodostuu ekoterapeuttisen itsekasvatuksen malli, joka uudelleenkontekstualisoi Frommin rakkauden teoriaa ja yhteiskuntakriittistä otetta kapitaloseenin ajassa. Artikkeli argumentoi kapitaloseenin olevan kaikelle elolliselle haitallinen ajanjakso, jossa vallitsevia käytäntöjä on tarpeen muokata itsekasvatuksen avulla. Tällainen vallitsevien ajattelumallien syvällinen kyseenalaistaminen ja kehittäminen ymmärretään artikkelissa ihmismielen hyvinvointia tukevana itsekasvatuksen muotona, joka sisältää terapeuttisia piirteitä. Ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tulkinta kuvaa rakkauden teoriaan sisältyvät rakastamisen käytäntöjen ehdot sekä niitä taustoittavat huolenpidon, kunnioituksen, vastuuntunnon ja tiedon osa-alueet osana ekologisesti kestävämmän itsekasvatuksen harjoittamista. Elonkehän monimuotoisuutta edistävää tunnetta ja ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tavoitetta kuvataan artikkelissa biofilian käsitteellä. Nykyistä kapitalistista järjestystä eli kapitaloseenin aikaa jäsennetään puolestaan biofobian eli elollisten asioiden pelon käsitteellä. Frommin teorioiden pohjalta rakennetaan uudenlaista itsekasvatuskäsitystä, ekoterapeuttista itsekasvatusta, jonka lähtökohtana on siirtyminen biofobisesta asenteesta kohti terapeuttisia piirteitä omaavaa biofiliaa.

Koko artikkeli on luettavissa täältä.

Advertisement

Veli-Matti Värrin juhlakirja on julkaistu – koko EnActin joukko edustettuna kirjan tekijöissä!

Viime perjantaina 10.6.2022 julkaistiin pitkään salassa valmisteltu teos Maailman tärkein tehtävä – Esseitä kasvatuksesta, vastuusta ja toivosta. Juhlakirja professori Veli-Matti Värrille.

Teosta ovat olleet toimittamassa hankkeemme tutkijat Johanna Kallio ja Jan Varpanen. Toimituskuntaan kuuluivat lisäksi Tuomas Tervasmäki, Olli-Jukka Jokisaari, Katri Jurvakainen, Jani Pulkki, Pasi Takkinen ja Arto Tammenoksa. Teoksesta löytyy muiden upeiden tekstien ohella hankeemme johtaja Antti Saaren ja aiemmin tutkimusavustajanamme toimineen Katri Jurvakaisen teksti Siniseen kiedottu: Halun kultivointi itsekasvatuksellisena tehtävänä.

Teos on vapaasti ladattavissa ja luettavissa tamperelaisen kustantajan niin & näin sivuilta osoitteesta: https://netn.fi/fi/kirjat/maailman-tarkein-tehtava.

Teoksesta tehdään myös pieni fyysinen painos ennakkotilausten perusteella. Ennakkotilausaika päättyy torstaina 23.6. klo 12.00, joten ole nopea! Fyysisen niiteen ennakkotilauksen voit tehdä oheisella lomakkeella:https://docs.google.com/forms/d/1WqPMsRmFnY9NZFOMK13ZHrwga_JgJB4EoI8eW4b4SGE/viewform.

Nyt julkaistu juhlakirja on tekijöidensä kunnianosoitus kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrille opettajana, mentorina ja lempeän viisaana kanssakulkijana. Teos koostuu Veli-Matin kollegoiden, opiskelijoiden ja ystävien laatimista esseistä ja taiteesta, jotka on koottu yhteen hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi. Kirja kommentoi Värrin kasvatusajattelun teemoja, jatkaa keskustelua ja tuo esiin näkökulmia, jotka valottavat vähemmän tunnettuja piirteitä Veli-Matista ihmisenä.

Kirjoittajat ovat paitsi Värrin kollegoita, myös suomalaisen kasvatustieteen ja kasvatusfilosofian merkittäviä toimijoita. Kirja kokoaa yksien kansien sisään laajan kattauksen kotimaisen kasvatusajattelun keskeisiä ja ajankohtaisia teemoja. Teos soveltuu kaikille kasvatusfilosofisista kysymyksistä kiinnostuneille, kasvatusalan asiantuntijoille sekä kasvatustieteen opetusmateriaaliksi.

“Kasvatuksen päämääränä on elämän ehtojen turvaaminen tuleville sukupolville, eläimille ja kasveille; se etsii elämän rikkautta, syvyyttä ja toivoa mahdollisuuksista, jotka avautuvat olemisesta itsestään. Tässä merkityksessä kasvatus on myös filosofista toimintaa, pyrkimystä viisauden ihanteiden toteuttamiseen.” 

– Veli-Matti Värri

What is self-cultivation?

The contemporary context of the Anthropocene presents novel challenges for our understanding of self-cultivation. Although self-cultivation is one of the longue durées of western civilization, or probably because it is so, most of the concepts we use in making sense of the phenomenon emerged in socio-historical contexts quite different from ours. What are the changes needed to the concept(s) of self-cultivation in the Anthropocene?

We took up this question in a paper published recently: The Uncanny Challenge of Self-Cultivation in the Anthropocene. Drawing on work done under the label of dark ecology and psychoanalysis among others, we conceptualize the zeitgeist of the Anthropocene with the concept of ’uncanny’. As the original German word (unheimliche) suggests, uncanny means that something very familiar (homely, heimlich) is imbued with something foreign (un-homely, unheimlich). We take the strangeness induced by the intertwinement of the familiar and the foreign to be a characteristic feature of the Anthropocene.

We use the uncanny as a lens through which we review the existing conceptualizations of self-cultivation. As such, the paper provides some directions as to what are the key elements in conceptualizing self-cultivation for our times. More concretely, it points to the strengths and weaknesses of various existing conceptulizations (of self-cultivation) for tackling the wicked problems of these strange times.

Tomaž Grušovnik will be giving an open lecture and two-day seminar about denialism and willful ignorance in May

Associate professor and senior researcher Tomaž Grušovnik, PhD, from University of Primorska is coming to visit Tampere University in May. His areas of research include animal ethics, agnotology, and philosophy of education.  During this visit, he will give an open lecture on the subject of  Avoiding Knowledge and Moral Responsibility: Denialism and Willful Ignorance in Environmental and Animal Ethics. Lecture will be held at Tampere university, but you can also participate via Zoom.

Tomaž Grušovnik will also be giving a two-day seminar Willful Ignorance on Wednesday May 18th and Thursday May 19th at 9.00–11.00 am. Seminar is open for doctoral researchers, master’s level students and academic staff.

More information about the events can be found here: Upcoming lecture & seminar – EnAct – Researching Environmental Activism and Self-Cultivation (enactresearchproject.com)

Mitä EnAct-hankkeelle kuuluu?

Olemme ylittäneet hankkeen puolivälin ja erilaiset projektit ovat hyvässä vauhdissa – osan kanssa olemme jo loppusuoralla. Hankkeen sisällä on ehditty toteuttaa monenlaista yhteistyötä: olemme osallistuneet konferensseihin ja seminaareihin sekä kirjoittaneet artikkeleita. Osahankkeista on kertynyt runsaasti empiiristä aineistoa, jota tällä hetkellä analysoidaan ahkerasti.

Viime keväänä toteutimme laajan yhteistyöjakson Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaidon erityislukion (TYK) kanssa, jonka aikana lukion opettajat organisoivat kurssiopetustaan tutkimushankkeen teemojen ympärille. Nuoret pääsivät yhteistyökursseilla pohtimaan ilmastokriisin outoutta monitaiteellisten menetelmien avulla sekä toteuttamaan projektityönä erilaisia taidetuotoksia teeman ympärille.

TYKin näytelmäharjoitukset kevään ilmaisutaidon kurssilta

Projektin aikana syntyneet teokset koottiin myöhemmin syksyllä 2021 Kadonneet vuodenajat –nimiseksi taidenäyttelyksi. Näyttelyn organisointiin ja toteutukseen liittyi mukaan myös Tampereen nuorisopalveluiden kulttuurikeskus Monitoimitalo 13, jonka tiloissa näyttely oli esillä. Kolmitahoinen yhteistyöprojekti oli tällaisenaan ainutlaatuinen kolmen eri toimijan yhteistyö, jonka toteuttamiseen osallistui yli 120 henkilöä. Näyttely oli esillä kuukauden ajan, ja tuona aikana siellä vieraili yli 500 kävijää. Osa näyttelyn töistä on yhä esillä EnActin virtuaaligalleriassa.

TYK -yhteistyön aikana keräsimme ilmaisutaito- sekä reaaliaineiden kursseille osallistuneilta nuorilta haastatteluaineistoa, jossa haastateltavat pääsivät pohtimaan näkemyksiään ekologisesta tulevaisuudesta sekä ilmastokriisin outoudesta. Materiaalia on kertynyt runsaasti ja parhaillaan hankkeessa onkin menossa tuon massiivisen aineiston analysointivaihe.

Aforismi Kadonneet vuodenajat -näyttelystä

Olemme myös hankkeen aikana osallistuneet kasvatustieteellisiin konferensseihin ja seminaareihin sekä kirjoittaneet tieteellisiä artikkeleita. Kaksi viimeisintä artikkelia julkaistiin Aikuiskasvatus-tiedelehden aktivismia käsittelevässä teemanumerossa. Artikkelit pohtivat aktivismia ja itsekasvatusta itsestä huolehtimisen prefiguratiivisena politiikkana sekä elämää vaalivan itsekasvatuksen piirteitä. Lehdessä on myös hankkeen johtajan Antti Saaren Tutkija liikeessä -haastattelu, jossa hän kuvailee, kuinka yllättävät tutkimuspolut ja vaihtelevat tutkimusaiheet ylläpitävät uteliaisuutta ja liikkuvuutta. 

Hankkeessa on kirjoitettu tieteellisten artikkeleiden lisäksi myös muita tekstejä, joihin pääsee tutustumaan kootusti hankkeen verkkosivuilla. Lisäksi olemme kuvanneet hankkeen esittelyvideon ja itsekasvatuksen tematiikkaa esittelevän opetusvideon, jotka molemmat löytyvät EnActin Youtube-kavalta. Itsekasvatusta käsittelevä opetusvideo toimi materiaalina Tampereen yliopiston kasvatustieteen maisteriopintojen Kasvatusajattelu -kurssilla.

EnActin tutkijat Antti Saari, Jan Varpanen ja Johanna Kallio esittelevät hanketta

Hankevuosi 2022 jatkuu tästä eteenpäin aineistojen analysoinnilla ja artikkelien viimeistelemisellä julkaisukuntoon. Lisäksi saamme toukokuussa Tampereelle vieraaksi Sloveniasta filosofi Tomaz Grusovnikin, joka tulee pitämään avoimen luennon aiheesta Avoiding Knowledge and Moral Responsibility: Denialism and Willful Ignorance in Environmental and Animal Ethics. Tiedotamme vierailusta lisää piakkoin.

Aikuiskasvatuksen uusimmassa teemanumerossa mukana kaksi hankkeen artikkelia

Aikuiskasvatus-tiedelehden uusin teemanumero Tutkija aktivistina? on nyt julkaistu. Numerossa on mukana kaksi EnAct–hankkeen tutkijoiden kirjoittamaa artikkelia sekä hankkeen johtajan Antti Saaren haastattelu, jossa hän pohtii, kuinka eri aiheita koskevat tutkimuspolut saattavat ruokkia toisiaan yllättävilläkin tavoilla.

Hankkeessa kirjoitetut artikkelit pureutuvat numeron teemoihin itsekasvatuksellisista lähtökohdista. Johanna Kallio sekä Jani Pulkki muotoilevat artikkelissaan elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnoksen, jonka tavoitteena on tarjota malli ekologisesti kestävämmän ajattelun kehittämiseen ja toiminnan muuttamiseen.  

Toisessa artikkelissa Antti Saari, Jan Varpanen ja Johanna Kallio tarkastelevat Puutarhureiksi nimeämänsä aktivistiryhmän toimintaa, joka sijoittuu kaupungeissa kasvavalle neljännelle sektorille. Toiminta näyttäytyy prefiguratiivisena politiikkana, jossa Puutarhurit tavoittelevat muutosta kohti kestävää ekologista yhteiskuntaa ruohonjuuritasolta.   

Tutkija aktivistina? -teemanumero pohtii kokonaisuudessaan millaiseen vaikuttamiseen aikamme suuret globaalit kysymykset – kuten ilmastonmuutos– kutsuvat tutkijaa osallistumaan. Mikä on tutkijan ja tutkimuksen rooli näiden isojen kysymysten edessä?  

Tiistaina 29.3. klo 10–12 järjestetään teemanumeron julkistamistilaisuus verkossa. Tapahtumassa on paneelikeskustelu aiheesta “Kuinka tutkija ottaa aktivistin roolin vai ottaako?”, mukana aiheesta keskustelemassa myös hankkeen tutkija Antti Saari. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta vaatii ennakkoon ilmoittautumisen. Lisätietoa ja ilmoittautumislomakkeen löydät alla olevan linkin kautta. 

Tutkija aktivistina? – Aikuiskasvatuksen teemanumeron julkistaminen

Artikkeleihin sekä haastatteluun pääset tutustumaan tarkemmin täältä: 

Johanna Kallio & Jani Pulkki: 

Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonno

https://doi.org/10.33336/aik.115551

Antti Saari, Jan Varpanen & Johanna Kallio

Aktivismi ja itsekasvatus – Itsestä huolehtiminen prefiguratiivisena politiikkana https://doi.org/10.33336/aik.115552

Tutkija liikkeessä, Antti Saari

Täysin eri aiheita koskevat tutkimuspolut saattavat ruokkia toisiaan yllättävillä tavoilla

https://doi.org/10.33336/aik.115561

Alusta!-verkkojulkaisussa Kallion kirjoitus hankkeen teemoista

Johanna Kallio summaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta! -verkkojulkaisuun pyydetyssä kirjoituksessaEnAct-tutkimushankkeen ja oman väitöstutkimuksensa pohjalta itsekasvatuksesta ekokriisien aikakaudella.

Teksti perustuu osittain Kallion Tutkijan taajuudella -podcasthaastatteluun Radio Moreenilla. Podcastjakso oli osa viime vuoden Tutkijoiden yön ohjelmistoa.

Kallion tekstin pääset lukemaan alta Alusta!:n sivuilta:

Itsekasvatusta ekokriisien varjossa

Sivistystori-blogissa Kallion itsekasvatusta pohtiva blogikirjoitus

”Ihminen on kuin verso – kasvava, arvoihin juurtuva, kommunikoiva ja toisiin vaikuttava olento. Jotta verso kasvaisi, juuret tarvitsevat uusia ravinteita. Niitä täytyy itsekasvattaa.”

Kallion teksti Iduista versoiksi – ajatuksia itsen kasvattamisesta ekokriisien ajassa on nyt luettavissa Sivistystori-blogissa.

Kallio vierailee kirjoittajana SVV:n Sivistystori -blogissa

”Planeettamme, palava talomme, vaatii hoivaajia ja vaalijoita. Toisiko puutarhahoito meidät lähemmäksi luontoa, jotta havahtuisimme ekokriisien vaikutuksiin?”

Hankkeemme tutkija Johanna Kallio toimii Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -verkoston uuden Sivistystori-blogin vierailevana kirjoittajana vuonna 2021. Kallion ensimmäinen teksti, Ekososiaalisen sivistyksen ituja – puutarhasta? on nyt julkaistu SVV:n sivuilla.

”Minulle oli lapsena opetettu, että kaikella luonnossa oli oma paikkansa, eikä tätä luonnollista järjestystä saanut häiritä; katsoa sai, mutta eläimille pitää antaa rauha elää omalla, luonnollisella tavallaan. Niinpä samat tuttavalliset tervehdykset saivat niin linnut, siilit, sammakot, leppäkertut kuin kastemadotkin. Puutarha oli ja on meidän kaikkien yhteinen paikka – meidän luontomme, mielemme, kehomme ja olemuksemme jatke.”

Kallio pohtii kirjoituksessaan puutarhaa tilana, jossa ihminen yhtäältä voi maadoittaa itsensä osaksi luontoa, mutta joka samaan aikaan toimii ekokriisien vaikutuksen näyttämönä. Se on kuitenkin tapa irrottaa ajatuksiaan vallitsevan kulutuskulttuurin odotuksista. Koska materian palvontaan on yltäkylläisyyden yhteiskunnassa helppo upota, ovat muistutukset luonnon rajallisuudesta tarpeen. Tämän tarpeen herättelyyn Kallio ehdottaa keväistä joukkopakoa puutarhaan.

”Luonnon romantisoinnin, kärjistämisen ja kompleksisten asioiden yksinkertaistamisen uhallakin ehdotan, että pian koittavana keväänä tarvitsemme joukkopaon ostoskeskuksista ja verkkokaupoista puutarhaan.”

Kallion seuraava teksti ilmestyy Sivistystoriin syyskuussa 2021. Sitä ennen useat vapaan sivistystyön tutkijat ja toimijat tarkastelevat sivistystä kukin omista lähtökohdistaan kerran viikossa ilmestyvin blogitekstien muodossa.

Arto O. Salosen teesit ekososiaalisesti kestävämmän elämäntavan rakentamiseksi

EnAct järjesti eilen yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa apulaisprofessori, dosentti (HY, UEF, Maanpuolustuskorkeakoulu) Arto O. Salosen yleisluennon Arjen ympäristöaktivismi. Arto on ekososiaalisesti kestävän elämäntavan asiantuntija. Hän tarkastelee monitieteisessä tutkimuksessaan esimerkiksi sivistysnäkemystämme ja edistysajatteluamme sekä niiden päivittämistarvetta pyrkimyksessämme siirtyä kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Luennollaan hän esitti kymmenen teesiä kestävämpään elämäntapaan siirtymiseksi. Arton teesit ovat:

1. Ajopuuteoria tekee kyyniseksi
2. Pidä katse ratkaisuissa
3. Huomaa murroksen merkit
4. Kiinnity, liity, kuulu
5. Hyödynnä vertaisverkostoja
6. Tee yhteishyödyt näkyviksi
7. Luo Jaettua arvoa yhteiskuntaan
8. Vaadi läpinäkyvyyttä – tiedosta mainehaitan voima
9. Vahvista sitä hyvää, joka jo toteutuu
10. Haltioidu elämästä

Teesiensä kautta Arto painottaa merkityksellisen, hyvän ihmiselämän ja ekologisten kysymysten yhteenkietoutuneisuutta. Hänen mukaansa siirtymä ekososiaalisesti kestävään elämäntapaan ei merkitse niukkuutta ja kurjuutta, vaan voimme samanaikaisesti lisätä ihmisten hyvinvointia ja vaalia elämän ekologisia perusteita keskittymällä ehtymättömiin hyvän elämän lähteisiin.

Arto näkee jokapäiväiset valintamme merkityksellisinä kestävämmän tulevaisuuden luomisessa. Tämän lisäksi hän puhuu sen puolesta, että rohkaistuisimme esittämään suuria kysymyksiä: näkemään vaihtoehtoja nykyisille yhteiskunnallisille kehityssuunnille. Tulevaisuutta voidaan tehdä.

Arto antoi meille luvan jakaa herättelevän esityksensä diat julkisesti. Niiden kautta voit tutustua tarkemmin siihen, millaisia asioita yksittäiset teesit pitävät sisällään. Pääset lukemaan dioja tästä:

salonen-10-teesiaLataa